Raportti ORC: n vuosikokouksesta Marraskuussa 2000. Jussi Mannerberg ITC 091100
Ensimmäistä kertaa moniin vuosiin on IMS säännön stabiliteetti saavuttanut tason joka vaatii erittäin pieniä muutoksia ensi vuoden tasoituksiin. Monien vuosien teknisen työn tulokset ovat johtaneet säännön kehittymiseen niin suureen tarkkuuteen että useimmat maailman suurimmat avomeripurjehdusmaat ovat tyytyväisiä sääntöön. IMS teknistä kehitystyötä johtava kansainvälinen tekninen komitea ei silti ole päässyt helpolla sillä kilpajuoksu maailman johtavia suunnittelijoita ja isoilla budjeteilla suunniteltuja veneitä vastaan. ORC:n ja yksityisten lahjoittajien rajoittama tutkimusohjelma on nyt mahdollista kun huomio ei kiinnity säännön porsaanreikiin.
Seuraavat asiat on ensi vuoden ohjelmaversiossa tarkennettu:
Dynamic allowance joka on kerroin jolla IMS pyrkii huomioimaan ns. vaikeasti mitattavia asioita ja myös teknologisen kehityksen vaikutusta venesuunnittelussa jota ei muutoin ole huomioitu. DA kerroin on nyt ollut käytössä 3 vuotta ja tulokset ovat olleet lupaavia mutta katsottiin että sen suuruutta oli pienennettävä. Ongelmaksi olivat muodostuneet lähinnä veneet jotka ovat uusia mutta silti saivat DA kertoimen helpotusta tasoituksiinsa. DA on nyt muutettu siten että ns. agressiiviset veneet eli veneet joilla on paljon purjepinta-alaa suhteessa uppoumaan eivät saa DA kerrointa edukseen. Vaikutus mittalukuihin on noin 4-6 S/M luoviosuuksilla.
Hitaussäde kerroin (Gyradius) on veneen aallokon lisävastuksessa käytetty parametri jonka suuruus määritetään veneen sisustuksen määrän, rikin tyypin, rungon rakennusmateriaalien ja veneen istumalaatikon sekä ylärakenteen koon perusteella. Hitaussäteessä on myös osa jonka suuruus määrättyyn suoraan sen mukaan onko vene kilpaluokan ( R )vai matkaveneluokan ( CR ) mukaan luokitettu sisustuksensa ja kantensa muodon perusteella. Tämän 0.006 suuruisen hitaussäteeseen vaikuttavan osan suuruutta muutettiin enintään 0.004 suuruiseksi ja lisäksi pieneneväksi liukuvasti veneen aggressiivisuuden perusteella. Muutoksen vaikutus mittalukuihin enintään noin 1-2 S/M luoviosuuksilla.
Asymmetristen spinaakkerien nosto ja vastuskertoimia muutettiin pienemmiksi vuosi sitten ja nyt kesän kilpailujen kokemusten perusteella päätettiin suurentaa kertoimia siten että vain keskilinjalle tai keulapuomiin jalustettava genaakkeri antaa nopeammat tasoitukset veneelle jolla sellainen on. Muutos on melko huomattava aiheuttaen noin 20 sekunnin muutoksien myötätuulitasoituksiin ko. veneille.
Veneillä joilla on vain mastoon saakka tai vähän sen ohi ulottuva fokka on ollut lievä ero kovantuulen tasoituksissa veneisiin nähden joilla on täysikokoinen 150% genoa. Ero on johtunut purjepinta-alan painopisteen korkeuden muutoksesta joka oli erilainen kun VPP ohjelma reivaa veneen purjeita tuulen yltyessä. Muutos ei vaikuta kevyen tuulen tasoituksiin.
Hiilikuitu päätettiin sallia IMS luokissa purjehtivien veneiden purjemateriaaliksi. Hiilikuitu on yleistynyt laminoitujen purjekankaiden lujitteena ja sen hinta on vain jonkun verran korkeampi kuin aramidikuitulujitteisen purjekankaan. Auringonvalon kestoltaan hiili on ylivoimainen ja mekaaniselta kestoltaan hyvää luokkaa.
Markkinoilla on nykyään paljon veneitä joiden urheilullinen muotoilu ja käytön pääpaino on kilpapurjehduksessa. Nämä veneet eivät ole kuitenkaan aiemmin voineet purjehtia IMS luokissa sillä niiden seisomakorkeus ei ole ollut riittävä IMS määräysten täyttämiseksi. IMS määräyksiä on nyt muutettu alle 12 metrin pituisille veneille siten että vaadittu sisäkorkeus pienenee noin 10 - 15 senttiä.
Euroopan huvivenedirektiivin edellyttämä rakenteen riittävä lujuus tulee soittaa toteen käyttämällä soveltuvaa ISO standardia. Tähän asti kuitenkin ainoa käytettävissä oleva säännöstö on ollut aiemmin käytetty ABS sääntö joka on aikanaan ORC: n kanssa yhteistyössä kehitetty avomerikilpaveneille. Uuden ISO standardin kehitystyö on nyt lähestymässä vaihetta jossa standardeja voidaan vertailla ja varmistaa että ne edellyttävät vähintään samoja rakenteiden lujuuksia kuin ABS sääntö. ITC tekee nyt selvitystä asiasta . Alustavat tutkimukset ovat osoittaneet että ISO standardi ei johtaisi vastaaviin lujuusvaatimuksiin ja tätä tutkitaan nyt huolellisesti. Erityisesti toissavuotisen Sydney Hobarth avomerikilpailussa hajonneiden veneiden kansien on osoittanut että ehkä edes ABS:n edellyttämä taso ei ole riittävä ankarimmissa olosuhteissa.
Sydney Hobarth avomerikilpailussa toissa vuonna tapahtuneiden ihmishenkien menetyksien johdosta on meneillään tutkimus jossa selvitetään avomeripurjeveneiden kykyä nousta pystyyn kaatuneesta tilasta. Tasmaniassa sijaitsevassa yliopiston hydrodynamiikan laboratoriossa tutkitaan mallikokeilla aallokossa sitä että mitkä parametrit vaikuttavat purjeveneen kykyyn nousta uudelleen pystyyn kaaduttuaan kovan aallon takia. Tutkimuksen alustavia tuloksia tarkasteltaessa on havaittu että on monia tekijöitä jotka vaikuttavat täysin toisin kuin luullaan oikaisukykyyn. Esimerkiksi kokeissa havaittiin että vene jolla on ruffi oikenee huonommin kuin tasakantinen vene! Lisäksi mm. vene jonka sisällä on paljon vettä oikenee helpommin kuin täysin tyhjä vene. Ko. tutkimus julkaistaan laajemmin seuraavan tammikuun Chesepeake symposiumissa Annapoliksessa.
Tällä hetkellä on meneillään useita uusia varsin mielenkiintoisia tutkimusprojekteja. Hydrodynamiikan puolella on tehty mallikokeita keulan muodon vaikutuksesta kulkuvastukseen sekä aallokon lisävastukseen tulokset julkaistaan Hollannissa Hiswa symposiumissa. Syvien peräsimien tehoa on tutkittu testitankissa ja testien tuloksia analysoidaan parhaillaan. Delftin yliopisto on myös tehnyt uuden analysoinnin kallistuksen vaikutuksesta vastukseen ja tulosten aiheuttamia lisäkokeita suunnitellaan seuraavaksi vuodeksi. Suunnitteluilla on myös CFD eli tietokonevirtausohjelmien käyttäminen mallikokeiden sijaan tutkimustyökaluna.
Aerodynamiikan puolella on tehty uusia tuulitunnelikokeita genaakkereilla ja spinaakkereilla. Genaakkerikokeiden tulokset otettiin jo käyttöön välittömästi ja ensi vuodeksi on suunnitteilla erityisesti spinaakkerien koon vaikutuksen tarkentavia kokeita sekä isopurjeen ja spinaakkerin yhteistoiminnan tarkempi arviointi. Suunnitteilla on myös tutkimus luovipurjeiden ja erilaisten rikimuotojen uudelleen arvioimiseksi. Tavoitteena on joidenkin vuosien tähtäimellä uusia koko aerodynamiikka osa ohjelmassa paremmin hyödyntämään nykyaikaisten tietokoneiden tehoa ja uusia tuulitunnelikokeiden tuloksia.